sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Vilkutan sulle moikka, en hyvästi

Blogi ja kirjoittaminen on ollut mulle monta vuotta tärkeä asia. Ja on yhä, sen huomaan kun viimeiseen asti yritän sinnitellä - tulen raapustamaan tänne juuri ja juuri niin tarpeeksi usein, että blogin jotenkin kehtaa vielä pitää auki. Myönnän, oon aina ollut huono laskemaan irti vanhoista, tutuista ja tärkeistä jutuista. Nostalgia kun on ehkä parhaimpia asioita ikinä.

Tällä hetkellä elämäntilanteeni on kuitenkin se, ettei mulla yksinkertaisesti ole mitään kirjoitettavaa. Tai paremmin sanottuna ei ole tarvetta kirjoittaa Rillasta, meidän treeneistä tai yhteiselosta. Meillä menee täällä tosi hyvin, treenataan vähän kiireettömämmällä otteella ja tehdään juttuja, joista oikeasti molemmat nautitaan. Pidetään kiinni opituista asioista, viilataan pilkkua vielä joissain kohdin ja opetellaan myös ihan uusiakin jekkuja. Joulukuussa Rillaa todennäköisesti odottaa sterkkaus, muuta mullistavaaa en ole meille suunnitellut lähitulevaisuuteen.


Monet asiat ovat muuttuneet omassa elämässäni. Kaikki koiriin liittyvät ajatukset tulee läpikäytyä paljolti omassa pienessä mielessä, sekä tietenkin niiden ihmisten kanssa, jotka oikeasti ymmärtävät ja tietävät mun & Rillan tarinan. Niinpä tänne blogiin ei oikein jää mitään jaettavaa. Kuvaaminenkin on jäänyt, kuvauskalustoa kun pitäisi uudistaa ensin rankasti jos jotain julkaisukelpoista haluaisin saada ulos. Motivaatiota olisi myös kuvata jotain muutakin kuin koiria, kehittyä ja ehkä tehdä asioita vähän ammattimaisemmalla otteella. Ehkäpä sitten palaillaan tänne enemmän kuvien muodossa.

Siihen asti me jäädään Rillan kanssa hiljaiselolle blogin osalta. Rilla jatkaa tokon parissa, mm. tulitikkujen etsimistä tunnaria varten ja "missä" käskyllä kalibroimaan katseensa edessä oleviin kohteisiin. Satunnaisesti mielen virkistyksesti tehdään esine-etsintää ja ajetaan jälkiä. Minä yritän samalla keksiä mitä kautta, miten ja missä tulevaisuudessa voisin kouluttautua/työllistää itseni toimimaan koira-avusteisen toiminnan parissa. Ja katsotaan missä vaiheessa Rilla vihdoin saa pikkukaverin. Mutta nyt laitan lapun luukulle, niinkuin olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Seuraavaan kertaan siis, milloin ikinä se sitten onkaan. ♥





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

tinttarilla kiittää kommentistasi ♥