lauantai 22. huhtikuuta 2017

Reissua reissun perään

Englannista kotiuduttiin onnellisena ja haikeana jo jokunen tovi sitten. Hieno reissu - milloin vain lähtisin uudestaan! Katsotaan jos vielä yhden postauksen kirjoittaisin reissun loppuhetkistä.

Maanantaina tulee tasan kuukausi siitä, kun lennettiin takaisin Suomeen. Näiden viikkojen aikana ei kauheasti ole koirarintamalla tapahtunut. Kävimme parin muun kennellinjalaisen kanssa Ylivieskan Mustissa ja Mirrissä pitämässä kynsienleikkuupäivän, Rilla oli yhden pidennetyn viikonlopun hoitolalla kun ystäväni järkkäsivät mulle synttäreiden kunniaksi yllätysviikonlopun Hangossa, ja mä olin tämän viikon ma-pe hoitolalla tekemässä koirien hoitamisen näytön vihdoin pois roikkumasta. Se kun jäi rästiin viime kevään Ranskan työssäoppimiselta. Ja niin, muuttihan meidän laumaan uusi jäsen. Kämppikseni otti ns. "yksityisen projektin", ja näin sellainen höpsö pian 6kk ikäinen sakemanni uros asteli meidän talouteen. Väliaikaisesti, mutta pitkäaikaisesti. Rilla on ottanut pennun kivasti vastaan, ei se onnesta halkea mutta sietää ja tulevat hyvin juttuun, mikä on pääasia.




Ollaan nyt vain muutamaan otteeseen treenattu tokoa ja etsintöjä. Ollaan niin paljon vaihdeltu eri paikkakuntien välillä ettei sellaista kunnon otetta treenaamiseen ole oikein saanut. Ja sen huomaa todella hyvin niin minusta, kuin Rillastakin, että säännöllinen treenaaminen on ollut jo useamman kuukauden pois kuvioista. Tuntuu, etten osaa tehdä kentällä mitään oikein - sählään ja ajatukset harhailee. Rillaan se vaikuttaa tottakai myös, ollaan siis töhöilty siellä kentällä molemmat oikein huolella.. Siksi olenkin tehnyt enemmän etsintöjä, saa koira työskennellä ja onnistua rauhassa ilman sähläävää ohjaajaa. Tarkempaa treenipostausta tulossa kuitenkin hieman myöhemmin.

Tällä hetkellä istutaan Rillan kanssa junassa kohti kotikotia ja huomenna matka jatkuu kohti viimeistä työssäoppimista. Kovasti elättelin toiveita ettei enää olisi toppiin tarvinnut lähteä, mutta toisaalta enää ei harmita yhtään kun nämä kolme viikkoa vietetään lammastilalla! He myös kasvattavat australiankelpieitä ja vetävät mm. erilaisia paimennuskoulutuksia. Luokkalaiseni tulee myös mukaan aussie uroksensa kanssa, joten Rillallakin on tuttu kaveri matkassa. Innolla odotan mitä nämä viikot antavat - varmasti ainakin opitaan paljon paimennuksesta, paimenkoirista ja lampaiden hoidosta.



Työssäoppimisen jälkeen koulua onkin jäljellä enää kuukausi. Tai eihän meillä koulua ole ollut viimeksi kuin ties milloin, joten parempi olisi kai sanoa että elämää Kannuksessa on sitten jäljellä enää kuukauden päivät. Järkyttävää miten nopeasti nämä kolme vuotta ovat menneet. Ikävä tulee olemaan varmasti karmea, mutta toisaalta kiva jo vaihtaa maisemaa ja ottaa uutta suuntaa elämälle. Tästäkin aiheesta on kuitenkin tarkoitus kirjoitella teille enemmänkin, joten jätetään tämä postaus tähän. Kaikki postaukset kuvat on otettu mun Englannin reissun aikana, (c) Liisa Leppäsalo.