lauantai 16. heinäkuuta 2016

Edelleen kipeä kettuneiti

Eipä jäänyt kettuneidin sairastelut siihen.
Rillan tilanne oli jo parantunut, oikeastaan normaali. Edelleen se nirsoili vähän ruoan kanssa, pyöritteli nappuloita kupissa eikä oikein olisi halunnut syödä kaikkea. Ja koska kyse oli nappulasta, jota Rilla ei oikein ikinä ole arvostanut sen enempää, en kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota. Kuitenkin viime perjantaina kun lähdin koko viikonlopuksi Ruisrockkiin, Rilla aloitti taas oksentelun. Se oli myös väsynyt eikä mikään ruoka maistunut, joten lauantai aamulla äiti lähti kohti eläinlääkäriä, ei jääty venyttämään ell-reissua enää maanantaille.

Laajassa verenkuvassa kaikki ok. CRP oli onneksi melkein normaali (norm. 0-10, nyt 18) kun viimeksi se huiteli 70.. Haiman arvot saatiin eilen, ne oli myös ok. Tällä kertaa diagnoosina gastriitti, vatsalaukun ärsytys. Mukaan antibiootti, Antepsinia ja Omeprazolia. Ensimmäiset päivät söi Royal Caninin hypoallergenic purkkiruokaa, sitten alettiin sekoittamaan sinne sekaan myös keitettyä kanaa ja riisiä. Tällä hetkellä menee enää Antepsin, Omeprazol ja tuo keitetty kana&riisi. Masu on pysynyt kaikin puolin kunnossa ja Rillan ruokahalu on taas ihan mieletön. Hyvin huomaa, että onhan tuo maha jo selkeästi vaivannut kauemmin, sillä nyt vasta huomasin miten nirsoileva ja hitaasti syövä Rilla onkaan ollut. Ihanaa taas nähdä miten järjettömän innoissaan se on joka kerta kun ruokaa laitetaan! Ja se ruoka katoaakin kupista melkein yhtä nopeasti kuin noutajamammoilla, jipii!!


Syy tähän kaikkeen maha- ja suolisto-ongelmiin on siis edelleen mysteeri. Osittain voisin kuvitella sen olevan stressiperäistä, koska usein kun Rilla on jäänyt hoitoon, sen masu on mennyt sekaisin. Mutta siltikään ei aina, vaan ollut vähän sattumanvaraista. Ja kuitenkin minun kanssa se on kestänyt kaikki reissut, tapahtumat yms. eikä ole maha reagoinut. Eikä muita stressin oireita ole ollut milloinkaan.. Rilla on aina ollut varsin lunki kaveri, joten siksi tämä kaikki on vähän ristiriitaista eikä suoraa syy-seuraus juttua meinaa löytyä.Tähän mennessä kuitenkaan se ei ole oksennellut oikeastaan ikinä, joten se on uusi oire. Jotain elimissähän sillä voi olla, maksa-arvojakaan ei ole otettu. Mutta jos tämä tästä vielä jatkuu kun Antepsinin & Omeprazolin syöttö lopetetaan, on edessä testit Addisonin tautia varten ja sen jälkeen vatsalaukun tähystys. Ja mitä olen tutkinut, ei Addison olisi yhtään poissuljettu. Myös krooniset suoliston ja mahan sairaudet, IBD yms. on tullut mietittyä läpi. Mitään ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa voida sulkea kokonaan pois, joten peukut pystyssä mennään..

Toivon todella, että tämä on vain jotain pitkittynyttä suoliston/mahan ärtyneisyyttä, joka hoituu näillä lääkityksillä ja uudella, hellemmällä ruokavaliolla. Ja tosiaan, minähän vaihdoin Rillalle Acanan adult -nappulan toukokuussa ja sitä ruokaa syödessä nämä jutut nyt on tulleet. Netistä sattumalta löysin myös kertomuksia, että monelle herkkämahaiselle Acanan ruoat ovat olleet liian vahvoja. Se menisi myös meidän tapaukseen..mut oli totta tai ei meidän kohdalla, me vaihdetaan nappula. Ell ehdotti (tietenkin) Royalin hypoallergenicia, mutta siitä en ole kovin innoissani. Liian monta tarinaa olen kuullut kuinka se vain pahentaa oireita. Toki se myös on auttanut todella monella ja olenkin päättänyt, että sitä kokeillaan sitten jos tuntuu ettei muut herkkämahaisen ruoat näytä sopivan. Olen nyt katsellut Cibaun kala-riisiä, se on ilmeisesti sopinut monelle mahaongelmaiselle. Erilaisia lihoja lisätään myös pikkuhiljaa takaisin, ensin kypsennettynä ja myöhemmin sitten kokeillaan siirtyä takaisin raakaan. Pääpaino siis edelleen lihassa ja hartain toiveeni olisikin saada Rilla siirrettyä kokonaan raa'alle jossain vaiheessa. Ainut ongelma tällä hetkellä on se, että kun tuo koira kuluttaa niin mielettömästi. Nyt menee siis vain kanaa, joka on meille aika kevyttä.. Pitäisi saada rasvan määrää hilattua taas ylöspäin ennen kuin tuo koira alkaa olemaan vain luuranko. Mutta pitää olla varovainen, ettei liian korkea rasvan määrä taas ärsytä mahaa. Eli varovasti edetään ja yritetään saada massaa takaisin.


Muuten meillä menee oikein hyvin. Onneksi Rillaa ei masu haittaa yhtään, se on yhtä iloinen ja energinen kuten aina. Lääkkeiden antoakin varten istuu niin nätisti paikoillaan eikä ota nokkiinsa yhtään, vaikka kahdesti päivässä tungen kädet kurkkuun. On se vaan niin ♥ Treenaukset on ollut nyt aika jäissä, muutamia kertoja ollaan tehty pihassa kokeenomaisia liikkeitä. Paketti meinaa vähän hajoilla, mutta johtuu tasan tästä treenaamattomuudesta. Mutta nyt kun neiti selkeästi on jo oma itsensä, uskallan ottaa treenit jokapäiväiseen ohjelmaan. Pikkuhiljaa yritetään palailla normaaliin arkeen!

Ps. Nämäkin kuvat jo kuukauden vanhoja.. Mihin tää aika hurahtaa?!? Ja Ranskan reissusta tulossa postaus vihdoin ensi viikolla!