keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kettuneiti sairastaa

Rakastan näitä kotikontujen lenkkimaastoja. Niin paljon valinnanvaraa, etten aina osaa edes päättää minne tänään lähteä lenkille! Rilla on myös saanut taas muistella miten lenkillä voi kulkea vapaana reagoimatta jokaiseen liikkuvaan asiaan tai mielenkiintoiseen hajuun, joka puskee läpi naapurin piha-aidan. Ja tokotreenit pystyy vetämään lenkin varrella päiväkodin tai koulun parkkipaikalla, jolloin hyvää häiriötä tulee jo erilaisista ohikulkijoista. Ah, ihanaa vaihtelua Kannuksen ankeisiin maastoihin!

Ja ehkä parhain asia ikinä - reilun kilometrin päässä on järvi. Sen rannat ovat todella kivoja, ne ovat pitkälle matalia jolloin koirakin voi luottaa ettei pohja katoa yhtäkkiä tassujen alta. Tämän ansiosta Rilla vihdoin uskaltautui uimaan! Ehdin kyllä tilata sille Ezydogin pelastusliivit, mutta eivät nekään turhaksi ole jääneet. Niiden kanssa neiti uskaltaa paljon rohkeammin syöksyä kepin perässä syvemmällekin. Ehdottomasti siis tulevat kulkemaan uimareissuilla mukana!



Viime lauantaina käytiin katsomassa agilityn SM-kisoja, samalla paikkakunnalla kun asutaan. Treffattiin myös Heidi & Unna tovereineen siellä ensimmäistä kertaa! Tai oikeastaanhan me törmättiin ekaa kertaa kun oltiin tutustumassa kennellinjaan, olikohan alkuvuonna 2014? Kuitenkin, sen jälkeen ei olla nähty, joten oli enemmän kuin kiva nähdä ja jutella livenä! Reipas neljä tuntia jaksettiin olla sateessa. Kotona äkkiä kuivat vaatteet päälle, Rillakin käpertyi pyyhkeiden sekaan kerälle lämmittelemään.

Ilta ja yö ei kuitenkaan jatkunut hyvin, Rilla oksenteli todella monta kertaa. Ei suostunut myöskään syömään yhtään mitään, onneksi vesi pysyi sisällä ja sitä joikin omatoimisesti. Yön jälkeen oltiin molemmat todella väsyneitä, mutta aamulla olisi lähtö kohti kasvattajapäiviä. Punnitsin moneen kertaan lähdetäänkö ollenkaan, mutta koska Rilla oli lopettanut oksentelun ja oli muutenkin paremman oloinen kuin illalla, päätin että lähdetään. Ensimmäisessä junassa kaikki meni hyvin ja Rilla vaikutti ihan ok:lta, tavallista rauhallisempihan se oli mutta ajattelin sen vain olevan uupunut edellisillan oksentelusta ja huonosti nukutusta yöstä. Tyyntä myrskyn edellä.. Vaihtoajalla ajattelin käydä pikaisilla nakkiostoksilla viereisessä Prismassa, mutta heti parin metrin jälkeen Rilla ripuloi verta. Eikä mitään pientä määrää. En jäänyt odottelemaan enää hetkeäkään, soittoja vaan heti menemään että päästään mahd. nopeasti takaisin kotiin ja eläinlääkäriin. Reissu jäi siis lyhyeen.


 Eläinlääkärissä tehtiin ensin kliininen tutkimus, siinä ei todettu mitään poikkeavaa. Sitten otettiin verinäytteitä ja röntgenkuvat, niistä paljastui onneksi vain todella korkeat tulehdusarvot. Lopulta diagnoosiepäilyksi melko ärhäkkä suolistotulehdus. Mukaan kasa lääkkeitä ja mahaa rauhoittavaa purkkiruokaa. Voi neiti! Pennusta asti sillä on ollut masun kanssa aina satunnaisesti ongelmia, masu menee löysälle aina syystä x. Niistä ollaan selvitty normaalilla riisi-kanadieetillä ja mhb-valmisteilla tähän asti, mutta nyt se ärtyi ihan kunnolla. Syy jää mysteeriksi, tälläkin kertaa. Onneksi lääkkeet alkoivat tehota nopeasti ja neiti on piristynyt päivä päivältä ihan silmissä. Tänäänkin se on tuonut lelua leikittäväksi noin miljoona kertaa ja ulkona kun kävelen ympäri pihaa kastellen kukkia, neiti hyppii vasten ja oikein vaatii huomiota. Höppänä. Näin nopeasti kun on palautunut, niin huomenna varmaan lähdetään jo kevyelle lenkille ja purkamaan pahimpia energioita pois.

Jospa tämän vuoden sairastelut oli sitten kerralla tässä, jookos?

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kesälomalle lompsis!

Okei, en enää ikinä lupaa mitään tänne blogin puolelle. En koskaan ehtinyt kirjoittaa ja ajastaa valmiiksi postauksia Ranskan reissun ajaksi. My bad, taas saan pyytää suuresti anteeksi.

Ranskan reissusta on kuitenkin tulossa postaus, mutta milloin - en tiedä. Kunhan pääsen täältä Pohjanmaalta vihdoin kotikotiin ja sinne asettumaan, niin sitten.
Mutta mitä meille kuuluu? Rillalla oli mennyt ihan hyvin hoidossa, mitä nyt oli aivan kamalan läski ja ällöttävän likainen kun sen hoitolalta hain. Raukka joutui heti pesulle ja dieetille! Virtaa tuossa koirassa on ehkä enemmän kuin ikinä, tarvittais joku rällättelykaveri joka purkais tuon kaiken pois. Harmi vain, että parhaista parhain kaverimme muutti Italiaan, joten Rilla on vailla kunnon riekkukaveria..

Kuvat huhtikuun lopulta ennen Ranskaan lähtöä, silloin ei vielä vihertänyt..



Tokoa ollaan yritetty vääntää, muuten tuo onkin ollut ihan huippu mutta seuruu.. Edistää, painaa ja poikittaa. Käännöksistä ei tule mitään sen takia. Höhhöh, tähän täytyy ottaa tehokuuri! Viime Tokonuorten leirillä saatiin tähän yhdeksi vinkiksi, että opetan niin vahvaksi vasemman jalan mukaan liikkumisen, että sen avulla tuo jäisi pois. Aina olen kyllä lähdöissä vaatinut, että vain vas. jalan mukana saa lähteä, mutta nyt pitäisi saada sama idea ylipäätään seuruuseen. Tekemistä siis riittää, mutta onhan tässä koko kesä aikaa! Kaukot on menneet eteenpäin, samoin liikkeestä istu ja nouto. Liikkeestä seisomista varten olen yrittänyt opettaa erillistä pomppua, mutta ei ole jostain syystä vain tajunnut. Tällä viikolla kuitenkin joku naps kävi neidin aivoissa ja nyt tarjoaa jo tosi kivasti sitä itse, jes! Siihen paljon vahvistusta ja sitten voikin alkaa kokeilemaan miten onnistuu liikkeestä.

Tosiaan, lauantaina pitäisi olla kimpsut ja kampsut pakattuina kun lähdetään kesäksi kotikotiin. Ja hei jos teitä lukijoita on Lahden lähellä (maks. 1h junamatkan etäisyyksillä) ja kiinnostais treeniseura, niin ilmiantakaa itsenne! Ja toki leikkikaveriksikin pääsee, mutta sitten pitää vähän katsoa kun Rilla on aika raju leikkijä. Meidän kesä on niin tyhjä lukuunottamatta mun satunnaisia työvuoroja, että tarvittais todella tekemistä. Kalenteriin olen laittanut jo joitain juttuja, mutta ne on pitkälti vasta kesän jälkeen ja niin epävarmojakin..

Ainiin, ja olinhan minä tällä viikolla ma-ke täällä Kannuksessa lasten ja nuorten koiraleirillä yhtenä ohjaajista. Kämppikseni kanssa vedettiin mm. nami- ja ihmisetsintää, tottista, makkarajälkeä.. Mutta siitä on tulossa mun kirjoittama juttukin Koiramme-lehteen nuorisopalstalle, ilmeisesti pitäisi tulla nyt seuraavaan julkaisuun. Mutta nyt pitää jo rientää nukkumaan, huomenna herättävä aikaisin pakkaamaan! See ya, voisin yrittää saada kesällä aikaiseksi jonkinlaisen kuulumispläjäyksen myös meidän vanhoista rouvista. Ja monesta muustakin aiheesta, mutta eipä nyt lupailla mitään..