lauantai 27. kesäkuuta 2015

Mikä kennelvuoro?

Nyt kun kaikki kesän kennelvuorot alkavat olla ohi, ajattelin omistaa koko postauksen kertomalla mikä ihme se kennelvuoro on, mitä siellä tehdään jne. Tätä toivottiin jo marraskuussa ensimmäisen kennelvuoroni jälkeen, mutta päätin jättää tämän siihen hetkeen kun oikeasti jo tiedän asioista jotain.

Tosiaan meidän koululla on eläinhoitola, jossa opiskelijat tekevät kolmen vuoden aikana 10 viikkovuoroa ja 10 viikonloppuvuoroa. Viimeiset vuorot ovat näyttöjä, joista tulee numero todistukseen. Hoitola toimii kuten aivan normaalit hoitolat, siellä on myös paikkoja kissoille, sekä koulun marsut, kanit ja kilpikonnat asustelevat hoitolalla ja niitä hoidetaan kennelvuoron aikana päivittäin (ellei ole koulupäivisin erikseen pieneläinvuoro niitä hoitamassa). Hoidossa voi olla koulupäivinä max. kolme koiraa per hoitaja, viikonloppuisin ja lomilla neljä. Yleensä vuorossa on kolme-viisi opiskelijaa, joista yksi on vetävä - eli huolehtii että kaikki hommat tulee tehtyä ja tekee tarvittaessa lopulliset päätökset asioista. Vetävä on aina vanhempi opiskelija, paitsi kesäisin kun yleensä ykköset ovat keskenään vuorossa. Hoitolalla on myös arkisin kennelvastaavat (aikuiset), jotka hoitavat mm. kennelkauppaa ja ovat päävastuussa meistä ja hoitolan toiminnasta.


Keksin tähän esimerkiksi normaalin kentsupäivän, niin saatte vähän kuvaa mitä me siellä oikein tehdään.

6:30-8:00 - Aamukentsu
Aamulla ensin laitetaan kaikkien koirien ruuat ja siivousrätit valmiiksi. Sitten lähdetään viemään koiria lenkille aiemmin suunnitellussa järjestyksessä. Aina sillä välin kun koira on aamulenkillä, sen häkki siivotaan (nihkataan lattiat, pedit puistellaan, vesi vaihdetaan). Aamulenkki on n. 5min. Kun koirat on lenkitetty, häkit siivottu ja koirat ruokittu, imuroidaan ja nihkataan kaikki hoitolan lattiat. Viimeisenä hoidetaan pikkueläimet - kanit ja marsut. Niiden häkit siivotaan, vedet vaihdetaan ja ne ruokitaan.

12:00-13:30 Pitkät lenkit
Pitkien lenkkien aika! Koirat viedään taas tietyssä järjestyksessä ulos. Lenkin kesto on n. 20-30min, riippuen kuinka nopeasti kävelee.

17:00-18:00 Puolipitkät lenkit
Puolipitkien aika siis ja lenkki kestää n. 15min.

20:00-21:00 Iltakentsu
Iltakentsu, hyvin samantapainen kuin aamukentsu. Koirien ruuat valmiiksi, konna uimaan (=syömään erilliseen altaaseen). Sitten sama lenkki kuin aamulla, joidenka jälkeen koirille annetaan ruuat. Viimeisenä hoidetaan taas samaan tapaan pikkueläimet.

Joskus on näinkin helppoja päiviä. Mutta kuten nyt kun jokaisella on neljä koiraa, meillä ehtii olla yleensä vain 2h tauot. Tämän kaiken lomaan upotetaan vielä asiakaspalvelua - koiria/kissoja tuodaan ja haetaan. Kynsienleikkuuasiakkaita. Lisäksi arkisin kennelvastaavien ollessa paikalla hoitokoirille tehdään tulotarkastukset, joissa ne tarkastetaan siis kirsusta hännänpäähän. Koiria pitäisi aktivoida, tarhata ja käyttää juoksutusaitauksella (tennarilla) mahdollisimman paljon. Kannamme myös mukana yötä päivää hoitolan puhelinta, johon asiakkaat soittavat kun haluavat varata hoitoa tai mitä ikinä heidän tarvitseekaan soittaa hoitolalle. Joka torstai sosiaalitiloihin tehdään peruspesu - kaikki paikat seinistä lattiaan siivotaan. Sunnuntaisin peruspesu tehdään kenneltiloihin. Aina kun koira lähtee hoitolalta, sen häkkiin tehdään peruspesu ja sama kissoilla. Kanit terveystarkastetaan viikoittain, samoin marsut ja niiden häkkeihin tehdään peruspesu.


Ja hoitolalla on paljon sääntöjä. Miten mikäkin siivotaan, millä aineilla ja välineillä. Miten tietyt pyykit pestään pesukoneessa. Lenkkisäännöt; heijastinliivit aina lenkillä, pimeällä otsalamput, liukkaalla nastat. Ikinä milloinkaan ei saa ohittaa toisia koiria (ei myöskään tarhojen ohi, käytävällä häkkien eteen laitetaan vanerilevyt näköesteeksi, koirat siis eivät ole kontaktissa toisiinsa), kakat kerätään aina, turvavälit. Miten puhelimeen vastataan, miten otetaan varauksia vastaan, miten toimitaan kun koira tulee/lähtee, päiväkirjojen täyttäminen, millainen koira voi tulla hoitolalle hoitoon, miten ruokia säilytetään.. Hirmuinen määrä sääntöjä, mutta ne oppii nopeasti kun suurinosa on aivan arkipäivää hoitolalla.

Ihan ensimmäinen kennelvuoro on ma-ma. Sitten alkaa normaalit vuorot, jotka ovat ma-pe ja pe-ma. Maanantaisin vaihtopalaveri on 9:30, jossa siis uusi vuoro vaihtuu: käydään läpi hoitokoirat ja mitä nyt hoitolalla on meneillään, lisäksi kennelvastaava selittää aina samat asiat - perussääntöjä ja asioita mitä pitää muistaa. Perjantaisin vaihtopalaveri on 8:30. Vuorossa täytetään koko ajan tuntipäiväkirjaa ja vuoron loputtua täytetään myös arvioinnit. Sitten koittaa vapaus!


Kennelvuorot voivat olla todella raskaita tai todella helppoja tai siltä väliltä. Riippuu monesta asiasta - kuinka paljon koiria on ja millaisia ne ovat, ketä muita vuorolaisia on, onko paljon asiakaspalvelua, tapahtuuko hoitolalla jotain muuta "ylimääräistä" ja jopa se, millainen ilma ulkona on. Oli sitten raskas tai helppo vuoro, kouluaikana pitää myös koulutehtävät hoitaa ja toivottavaa olisi, että tunneillekin osallistutaan. Tosin arvaatte varmaan kuinka moni niille lopulta osallistuu.. Ja unohtamatta omaa koiraa, sekin pitää hoitaa, samoin kaupassa käyminen, siivoaminen (viikoittaiset siivoustarkastukset), pyykkäys yms. normaalit arkiaskareet. Niin ja aikaisin pitäisi ehtiä nukkumaan, jotta jaksaa herätä pirteänä hoitolalle. Kämppikseni on pitänyt nyt askelmittaria päällä ja sen mukaan esim. eilen kävelimme 28km - emmekä edes käyneet omien koirien kanssa lenkillä. Että ei pidä ihmetellä miksi tauoilla ei tee mieli kuin syödä ja nukkua.. Mutta kyllä tuolla hyvin viihtyy kun oma asenne on kohdillaan! Siellä sattuu ja tapahtuu kaikenmoista, varsinkin kun alkaa kaikilla väsy painaa vuoron lopussa ja ajatus ei ehkä ole enää kirkkaimmillaan ;---)

Yritin tiivistää tähän kaiken oleellisen, mutta jos jokin jäi epäselväksi/sanomatta niin aina saa heittää kommentilla! Nyt mun on kuitenkin pakko hipsiä pikapikaa suihkuun ja nukkumaan, kello on pian jo puolen yön ja vielä olisi maanantai-aamuun asti kentsua!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Pohjolan lempeät tuulet

Milloinhan sitä oppisi päivittämään säännöllisesti ja silloin kun "pitää".. Kirjoitettavia postauksia vain kasaantuu koko ajan lisää, mutta tehdään nyt ainakin yksi pois alta!

Multa tosiaan loppui puolentoista viikon kennelvuoro perjantaina 12.6. Yllättävän kivuttomasti meni, enkä ollut läheskään niin uupunut kuin mihin olin varautunut. Rillan kanssa ei silti tehty mitään pellolla juoksentelua ihmeempää, sillä meillä on nyt jonkin aikaa treenitauko. Tai tokotauko enemmänkin, kyllä me humputellaan muuten temppuja yms. Tehdään tokoa sitten kun meidän suhde on paremmalla jalalla ja molemmilta löytyy oikeasti sitä motivaatiota ja intoa tehdä yhdessä. Eli lokakuun kisatavoitekin on aika epävarma tällä hetkellä, mennään päivä kerrallaan!


Mutta palatakseni tuohon viikonloppuun, sunnuntaina päivällä hypättiin Ouluun menevään junaan. Junamatka meni hyvin, mutta Oulun juna-asemalla Rilla päätti ettei halua enää kulkea ahtaasti portaita ja veti päänsä pannasta.. Sydän hyppäsi kurkkuun kun tajusin mitä tapahtui, ja sen, että tuo ei todennäköisesti helpolla enää tule takasin. Viskasin matkatavarat maahan ja lähdin perään huhuillen, koira vain kiertää rauhassa iloisena ihmisiä vuorotellen haistellen ja pienen hetken päästä tulee kiltisti luokse. Panta tiukemmalle ja matka jatkui äkkiä, sillä meitä odotti bussi Kuusamoon. Selvittiin bussiin ja matka meni ok, mitä nyt neitiä hieman jännitti bussin rymisevä lattia.

Kuusamossa, tarkemmin Rukan lähellä, vietettiin viidettä vuotta samassa mökissä kiva lomaviikko. Viikkoon mahtui vaelluksia joilla Rillakin oli mukana, muurikkalettuja, itikoita, yömyöhään valvomista, poroja, rauhallisia kävelyretkiä metsissä ja ennen kaikkea rentoutumista. Loma tuli todella tarpeeseen, en ole niin väsynyt ja kärttyisä. Tästä syystä meillä on mennyt Rillankin kanssa tuplasti paremmin kuin pitkään aikaan! Kyllä se tästä, hiljaa hyvä tulee..





Tulossa on paljon kuvasatoa pohjoisen reissulta, kunhan vain saan kaikki kuvat käytyä läpi - tässä ei ollut kuin ensimmäisen illan kuvia. Lupaan tulla päivittelemään toisen kerran vielä tällä viikolla, katsotaan minkä asian parissa sillä kertaa!

Ps. Käykäähän vastaamassa oikeassa laidassa olevaan kyselyyn - kiitämme vastauksista :)

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Negaa ja nipoa havaittu

Olen yrittänyt kirjoittaa vaikka kuinka kauan tähän siitä, minkälainen mun ja Rillan suhde on, ja minkälainen ihminen mä nykyään olen. Sen voin todeta, että olen ainakin ihan yhtä huono pukemaan ajatukset sanoiksi kuin ennenkin!


Kun on paljon yksin, sitä alkaa miettimään enemmän ja syvällisemmin asioita, kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin mitä ennen ei välttämättä ole huomannut - tai ainakaan noteerannut.
Mä oon huomannut paljon asioita viimeisen viikon aikana.

Musta on tullut paljon negatiivisempi ihminen. Käskyt tulevat koiralle negatiivisella sävyllä. Ei juuri kehuja oikeasta käytöksestä, mutta nipotusta pienestäkin väärästä. Kärsivällisyys on koetuksella harvase päivä ja pinna palaa äärettömän nopeesti, liian nopeesti. Ja kaiken tän takia mun ja Rillan suhde ei oo parhaimmassa kunnossa. Sisällä kaikki kyllä toimii, mutta kun ulos mennään niin minä kiinnostan koiraa kuin kilo paskaa 80% ajasta. Itseään saa syyttää että koirasta kaikki muu on kivempaa. Vai valitsetko itse mieluummin vihaisen, kuin iloisen ihmisen jonka luokse mennä? Niinpä.



Mutta onneksi ihmiset muuttuvat, ja siksi mun tavoite on tälle vuodelle muuttua takaisin positiiviseksi ihmiseksi. Varsinkin Rillaa kohtaan. Mä tiedän, että se ei aina tarvitse sitä nipotusta ja tiukkaa kuria. Tiedän, että se toimii helpommallakin, positiivisemmallakin tavalla. Natsikuri ei aina oo se paras vaihtoehto, se on huomattu. Tavoitetta kohti mennään kuitenkin suurella tahdolla ja voimalla, ja pienen piristävän palkinnon sain jo tänään huomata. Rilla nimittäin tuli lenkillä luokse monta kertaa iloisena, ensimmäisestä kutsusta. Pieni juttu jollekin - meille kuitenkin iso, koska meillä on suuria ongelmia luoksetulon kanssa. Mutta tää kertoo hyvin miten väärään suuntaan sitä ollaan menty.

Rakastan tuota hörökorvaa aivan valtavasti ja haluan olla sille parempi omistaja. Mun pieni vatipää, katsokaa nyt miten ihana se on ♥



Edit. Lisäyksenä, että negatiivisella, nipotuksella ja natsikurilla en tarkoita mitään fyysistä rankaisua tms., jos joku sellaista ajatteli. Ja puhuin lähinnä arkielämästä, treenikentällä on eri meininki - toki sielläkin on aina paljon parannettavaa..