tiistai 31. maaliskuuta 2015

Spesiaalipostaus!

Koska blogi on saanut kevään aikana hurjasti uusia lukijoita, päätin tehdä sen kunniaksi teille jotain spesiaalia. Tällä kertaa se spesiaali on my day -video! Tätä oli erittäin kiva kuvata pitkästä aikaa (edellinen my day -video), ja vaikka tällaisen tekemiseen tuhrautuu monen monta tuntia, näitä voisi tehdä useamminkin..vai? No mutta, päästän teidät nyt videon kimppuun - muistakaahan laittaa laatua taas paremmaksi!

torstai 26. maaliskuuta 2015

Se on paimen, ei noutaja

Viikonloppu meni kivasti, vaikka aina tuntuu ettei oikein mitään ehdi tekemään Wilman ja Cindyn kanssa. Onneksi kohta on pidempi pääsiäisloma niin ehtii edes jotain kivaa tekemistä järjestää niillekin.

Lauantaina lähdettiin isän perheen kanssa aika extempore heidän sukulaisperheelleen yöksi. Heillä on kohta 2v mittelspitz Stella, ja neidit kyllä saivat toisistaan kivasti seuraa. Ääntä ja vauhtia riitti melkein koko illan kun koirat vetivät rallia ympäri taloa. Rilla osasi käyttäytyä todella hyvin vieraassa paikassa (jos ei lasketa sitä, että se varasti lipaston reunalta namit..), rauhoittui ilman käskyä makaamaan ja pysyi hienosti poissa keittiöstä muutamalla käskyllä. Arkisia perusjuttuja, mutta hieno huomata miten ne toimivat kodin ulkopuolellakin! 

© Maija Broder

Sunnuntaina illalla palattiin takaisin Kannukseen ja oltiin kämpillä Riipan kanssa ihan kahdestaan tiistai-iltaan asti. Tosin eipä yksinolosta paljon päässyt nauttimaan, meillä kun oli maanantaista keskiviikkoon navettaa.. Navettojen välissä naksuttelin Rillalle noutoa, kaukoja ja stoppeja.

Nouto on meidän ongelma edelleen. Pitoa ollaan saatu parannettua Tokonuorista saaduilla vinkeillä, mutta silti se ei toimi niin kuin haluaisin. Vauhtinouto toimii, samoin maasta nostaminen. Toimii myös niin, että painan kapulaa maata vasten ja Rillan täytyy käyttää voimaa saadakseen se nousemaan maasta. Mutta jos törkkään kapulan sen nenän eteen - mitään ei tapahdu. Ei tarjoa mitään, korkeintaan että pikapikaa avaa suun ja koskettaa hampailla kapulaa. Pitää kuitenkin käskystä jos avaan suun ja laitan kapulan sen suuhun. Haluaisin kuitenkin että se itse tarjoaa pitoa ja kapulan pitäminen olis tosi jeejee. Oon taas vähän sormi suussa tän kanssa..

Kaukot toimii jo paremmin seisomisen osalta. Pysyy paljon varmemmin paikoillaan, mutta tarvitsee vielä paljon treeniä alle jotta voisin sanoa sen oikeasti osaavan kaukot kunnolla.

Wilma täytti 14.3. 10v ♥

Stoppeja ollaan tehty nyt ehkä eniten noudon lisäksi. Olen tehnyt niin, että peruutan Rillan edessä ja siitä käsken istumaan/heitän namin kauas ja kun tulee takaisin niin käskytän istumaan. Toimii jo tosi kivasti! Maahanmenoa ollaan tehty vähemmän ja seisomista ei vielä ollenkaan.

Tänään otin lenkillä seuraamista ja ihan oksti se tekee. Se into ja täpäkkyys kyllä puuttuu mikä harmittaa, mutta olenkin yrittänyt tehdä seuruuta vain kun on superpalkkaa ja Rillakin on oikein innokkaalla päällä. Perusasentokin on levähtänyt, tulee usein vinoon ja naamasta näkee miten tylsääää se on. Vatitreeni pitäisi aloittaa, jospa sillä saisi intoa takaisin kun tuo tykkää hurjasti pyöriä. Tästä tulikin mieleen, että ollaan opeteltu maassa kieriminen sekä molempiin suuntiin pyöriminen. Ja avaimetkin tuo osaa aika hienosti etsiä pellolta. Tämmöisiä pieniä "turhia" juttuja ollaan treenailtu maaliskuun ajan... :)

Muuta me ei ollakaan oikeastaan tehty, ahkerasti vain kulutettu viereistä peltoa joka päivä. Hallillakaan ei olla käyty kertaakaan treenaamassa maaliskuun aikana, hupsis.. Viikonloppuna tosin olisi tarkoitus mennä ja mahdollisesti kuvatakin pitkästä aikaa meidän touhuja!

torstai 19. maaliskuuta 2015

Nenätöitä jälkien muodossa

Totta tosiaan, jos jotain ollaan saatu keväisten ilmojen myötä aikaan niin jälkiä ollaan ahkerasti ajettu.

Ensikosketuksen Rilla sai jälkiin jo tammikuussa, kun teimme käytännöntunnilla lumiselle parkkipaikalle raejuustojäljen. Sitä ei kyllä voinut edes jäljeksi kutsua, se oli sellaista säätöä ja venklaamista että melkein itku pääsi.. Nyt kuitenkin peltojen & nurmialueiden kuivuttua hyvään kuntoon olen päättänyt ottaa härkää sarvista ja saada Rillan toimimaan jäljellä. Tähän mennessä tosin huonoin tuloksin.

aivot narikassa 24/7

Tällä viikolla olen tallannut neljä jälkeä. Yhden pellolle ja loput nurmelle. Ensimmäinen nurmijälki meni hyvin, kaikki muut ovat olleet aivan hirveitä. Ei keskity yhtään, ei syö nameja ja joko ryysii eteenpäin tai palaa taaksepäin, tai vähintään pyörii kuin väkkärä jokaiseen ilmansuuntaan. Ihan hirveän näköistä menoa siis.
Tuo ainut onnistunut jälki oli tietenkin eilen käytännöntunnilla, jolloin toivoin Rillan näyttävän minkälaista meidän meno on ollut. Mutta tietysti sitä pitää näyttää aina parhaimmat puolet opettajille ettei vaan joudu paneutumaan mihinkään ongelmiin..

Tosin ongelmia meillä riitti esineruudussa, jota tehtiin myös eilen ensimmäistä kertaa. Tallattu nurmialue ja lelun vei joku muu pienesti hetsaten x2. Löysi hyvin, kunhan oli ensin käynyt tarpeillaan ja muutenkin rallatellut siellä ja tuolla kun-juokseminen-on-parasta t.Rilla. Palautus kusee ja huolella. Kerran toi lelun mulle asti, muuten pääsin hakemaan lelun taas itse kun neiti sylkäisi sen suustaan matkalla koirakaverin luo. Saamarin teini. Ajatus ei ollut taaskaan mukana sillä yhtään, tuntuu ettei nykyään meinaa oikein mihinkään keskittyä kunnolla jos on pienentäkään häiriötä. Sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi nyt mennä kaikkialle hälinään ja häiriön keskelle tekemään, jotta joskus tuota voisi edes kuvitella pitävänsä huoletta irti treenatessa..


Niin ja menihän tuo täyttämään tiistaina 8kk. Paino ja korkeus pysyneet suht samassa eli 14,6kg ja 48cm. Isopieni teinikakara. Viikonlopuksi suunnataan kotiin, katsotaan miten pahasti mulla palaa siellä teiniin käpy. Taidan varmaan jättää sen sinne ja ottaa Wilman mukaan.. ;)

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Tokonuorten valmennusviikonloppu 6.-8.3.

6.3. perjantaina heti aamusta lähdettiin valtavan tavaramäärän kanssa matkaamaan junalla kohti Helsinkiä. Kanerva & Lyyli olivat matkaseurana (+ huonetovereina) ja matka menikin suhteellisen kivasti. Perillä Klaukkalassa oltiin lopulta iltapäivällä kolmen jälkeen. Viideltä oli pieni alkupuhe kera välipalan, jossa käytiin yleisesti Tokonuoria ja Kennelliittoa läpi. Iltapäivä jatkui Juha Korrin luennolla "Koiran leikityksen taito ja viettien hyväksikäyttö palkkauksessa", joka oli erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Käytiin läpi paljon saalis- ja laumaviettiä, ja miten varsinkin laumaviettiä voi hyödyntää treenatessa.
Luennon jatkoksi Juha piti meille treenit, joissa keskityttiin koiran leikittämiseen. Oltiin viimeisenä parina, joten sain poimittua muutaman hyvän vinkin kun Juha neuvoi muita. Olin ottanut hirveät paineet Rillan leikkimisestä ja olin varma, että neiti lähtee huitelemaan muualle eikä kiinnostu lelusta yhtään. Ja mitä vielä - teini leikki törkeen hyvin! Saatiin vain positiivista palautetta eikä Rilla kyllästynyt kertaakaan. Ylpeä olin teinistä!

Aikalailla heti meidän vuoron jälkeen lähdettiin yhteiskyydityksellä (minibussi joka oli turkasen täynnä) hotellille. Hotellilla koirat jätettiin huoneeseen ja kaksijalkaiset lähtivät hyvälle illalliselle. Nukkumaan päästiin vihdoin puolilta öin.

lauantain häiriötreeni

7.3. lauantaiaamuna yhdeksältä lähti yhteiskuljetus takaisin hallille. Sitä ennen koirat pääsivät aamupissalle ja me käytiin aamiaisella. Pitkästä aikaa sai nauttia hotellin aamiaisesta ja oli kyllä hyvää! Tiedossa oli 17.30 asti treenaamista, syömistä ja vähän vielä treenaamista ja syömistä..

Ensimmäiset treenit meille piti Katariina Kainulainen ja nouto valikoitui treenattavaksi.
Meillä on ollut ongelmana pito, eli sitä ei ole ollenkaan. Rilla kyllä hakee ja nostaa kapulaa, mutta tiputtaa nopeasti. Näytin meidän noudon ja ensimmäiseksi ohjeeksi sain pitää suuni kiinni :D Jo torstaina koulussa käytännöntunnilla märisin noudosta ja silloin sain saman ohjeen. Eli Rilla pudottaa kapulan kun minä kehun. Pari kivaa toistoa saatiin kun olin hiljaa, mutta saatiin myös erikseen pidon harjoitteluun ohjeet. Tällä ohjeella ollaankin tehty lähes päivittäin, toivottavasti lähtee homma toimimaan.



Lopuksi oli vielä yhteistreenit, joissa ensin leikittiin "talli palaa" -leikkiä. Eli kaikilla koirakoilla oli oma tötsä,
paitsi yhdellä joka oli ringin keskellä. Me jäätiin tietysti heti tötsättömiksi, eli jouduin keksimään millä tavalla piti liikkua toiselle tötsälle. Tapoja oli monia, mm. koira peruuttaen, pomppien, jalkojen välissä kävellen tai sivulla pyörien. Oli hauska harjoitus ja Rilla toimi hienosti jokaisella tavalla, vaikka vähän räiskimiseksi se meni kiireessä :D Toinen mitä treenattiin oli kaukokäskyt. Koirat laitettiin ensin maahan ja sitten hiljaa, tasaisella vedolla vedettiin hihnasta eikä koira saanut nousta. Tarkoitus oli vahvistaa koiralle ajatusta kaukoissa taaksepäin ja näin saada aikaan vahvat kaukot. Rilla oli todella pätevä eikä meinannutkaan nousta!

Ruokatauon jälkeen jatkettiin treenaamista.
Kouluttajia vaihdettiin ja näin ollen meitä koutsasi Anna Liukko. Päätin jatkaa kaukojen seiso -vaihdolla.
Ongelmana oli että seisominen toimii niin kauan kun minä olen polvillani. Seisomaan noustessani Rilla ei enää pysy paikoillaan, olin miten lähellä tahansa.
Ja taas sai vain nauraa itselleen. Minä hätiköin ja huidon liian aikaisin kädelläni namia koiran nassuun. Rilla on yhdistänyt, että sen pitää hypähtää seisomaan kohti namikättä. Ja kun namikäsi menee ylös (kun seison) -> ei yletä namikäteen -> koira liikkuu. Eli ohjeena nyt ensin antaa pieni avustava käsimerkki toisella kädellä, jossa ei ole namia ja namikäsi pysyy selän takana piilossa. Kun seisoo -> hetken odotus, jotta tajuaa mistä palkaa tulee -> sanallinen kehu ja viimeisenä _rauhallinen_ palkkaus namikädestä. Tässä siis jaksotus tärkeää. Olen ollut hirveä hätiköimään namin kanssa ja eihän siitä mitään hyvää ole seurannut.. Liikaa olen halunnut sitä täpäkkyyttä ja nopeutta, vaikkei liike ole muutenkaan kunnolla kasassa. Ahneella on paskanen loppu, vai miten se meni.


Kerettiin vielä ottaa pienesti seuraamista. Rilla ei ollut yhtään hyvässä vireessä, vähän laahusti ja kontakti putoili. Harmittaa, koska viretila ei ole meidän ongelma vaan olisin halunnut kuulla yleistä mielipidettä meidän seuruusta. Mutta tosiaan muistutuksia tuli kuinka nuori koira mulla on, sen kanssa pitää nimenomaa panostaa vielä kaikessa siihen viretilaan eikä niinkään tekniikkaan. Koska kisatilanteessa se viretila on se mikä pitää homman kasassa loppuun asti, ei tekniikka.

Lopuksi yhteistreeninä seuruuta/kontaktikävelyä käskytettynä kahdessa rivissä. Rivit olivat vastakkain ja käveltiin aina toistemme välistä yhtenä rivinä. Kiva harjoitus, tuli hyvää häiriötä ja koirankin piti kuunnella mitä siltä pyydettiin. Rillalla pidin pieniä pätkiä lukuunottamatta namikättä lantiolla apuna, jotta ei kulutettaisi seuruuta. Toimi tosi kivasti, paitsi maahanmenoissa tuplakäsky. Tosin tuplakäsky maahanmenoon taisi muutenkin olla oikein viikonlopun hittituote. Mistälie tämmöisen keksinyt, ikinä aikaisemmin ei ole tarvinnut tuplakäskyjä.. Murr.


 Tässä välissä hipsittiin pienelle tauolle välipalan pariin. Viimeisenä oli yhteistreenit ja treeniaiheena tietysti ryhmäliikkeet. Ensin oli häiriötä. Sai tehdä mitä liikkeitä halusi samalla kun häiriönä oli mm. leluja, nameja ja muita ihmisiä lepertelemässä mitä ihanimpia ansakäskyjä. Rillan kanssa tehtiin ihan vain katsekontaktia ja kontaktikävelyä. Pari kertaa hairahtui katselemaan kaihoisasti leluja ja ihmisiä, mutta palasi kontaktiin kevyellä sanallisella huomautuksella. Lelukoirakin oli häiriönä eikä neiti tuumannut siitä mitään. Mahtava!
Häiriön jälkeen oli kaksi minuutin paikkamakuuta. Muuten meni tosi hyvin, paitsi tuplakäskyt maahanmenoon + maahanmeno vino, nousi ekassa viimeisillä sekunneilla rapsuttamaan pantaa (= muista aina panta pois paikkiksessa!) ja nousi tokassa ennen kuin ehdin vierelle. Tämä nouseminen oli meillä yhdessä vaiheessa hirveä ongelma, mutta nyt ei ole piiiiitkään aikaan noussut. Pysyi kuitenkin rauhassa ja nousi täpäkästi ekalla käskyllä perusasentoon.

Puoli kuudelta taas yhteiskyydityksellä hotellille. Ilta kului pienesti torkkuen sekä hyvän ruuan ja Netflixin parissa. Hotellin käytävällä otettiin vielä pari pätkää seuraamista ja Rillalla oli tosi hyvä meininki. Pari kertaa taisin jopa nähdä etujalkojen pompahtavan.. ♥


8.3. sunnuntaiaamu sujui lauantain tapaan, eli vähän yli yhdeksän oltiin hallilla.
Luvassa oli taas treenaamista sekä luento uusista tokosäännöistä.

Ensimmäiset treenit piti Pernilla Tallberg ja aiheena ruutu.
Meillä ei ole mitään ongelmaa ruudussa, vaan hain neuvoja miten meidän kannattaisi jatkaa eteenpäin. Rilla osaa hakea kaukaa ja suunnasta kuin suunnasta ruutuun kosketusalustalle. Tekee kivan pompun alustaan ja pysyy siellä seisomassa. Ohjeeksi saatiin tehdä tätä samaa (eli vaihdella lähetyspaikkaa ja välimatkaa), mutta niin, että välillä apuohjaaja käykin napsasemassa alustan pois. Sitten muutamalla seuraavalla kerralla alusta onkin paikoillaan ja taas yksi välistä. Kokeiltiin kerran tätä ja Rilla hämmentyi alustan puuttumista, mutta pysyi ruudussa jotta sain palkattua. Eli näin aletaan pikkuhiljaa häivyttämään alustaa pois. Lisäksi opetuslistalle "missä ruutu on" virittelykäsky.

Lopuksi vielä yhteistreeninä paikkamakuu ja -istuminen. Taas tuplakäsky maahan ja heitti jopa lonkalleen ihan loppuvaiheessa.. Istumisen kesti hienosti vaikka porukka kävi välipalkkaamassa, joka toi paljon levottomuutta ja häiriötä. Pätevä pieni!


Ruokatauon jälkeen päivä jatkui suoraan Pernillan luennolla uusista tokosäännöistä. Käytiin vain läpi uudet ja muuttuneet liikkeet, uusia liikkeitä nähtiin myös videoilla. Mitään en oikein saanut tästä irti kun uudet säännöt on koulussakin käyty läpi + itse olen aika paljon tutustunut niihin. Varmasti niille jotka eivät ole vielä perehtyneet uusiin sääntöihin tämä oli hyödyllinen luento.

Luennon jälkeen treenit jatkuivat. Kouluttaja vaihtui Katariinaksi ja aiheena tunnari.
Tunnaritreenit huutavat nollaa, eli päästiin aloittamaan ihan puhtaalta pöydältä.
Mentiin ulos ja piilotin yhden tunnarin lehtien ja ruohojen sekaan. Löysi nopeasti, mutta ei selkeästikään tajunnut kapulan ideaa ja pudotti heti maahan. Annettiin jatkaa vielä etsimistä jos olisikin hokassut kapulan olleen "se juttu", mutta neiti meni vain kahdesti tarpeilleen ja yritti lähteä toisen koiran perään.. Uusi yritys ja taas sama - löysi ja tiputti. Ei tajunnut yhtään, joten vaihdettiin paikkaa tasaiselle nurmikolle. Kaksi kertaa piilotin ja kaikilla sama juttu. Ajatus oli teinillä kaikkialla muualla eikä saatu yhtäkään onnistunutta suoritusta. Harmitti, koska odotin Rillalta paljon enemmän. No aina ei voi voittaa, saatiin kuitenkin hyvät ohjeet miten lähteä rakentamaan tunnaria.


Viimeisenä oli yhteistreenit ja tehtiin kehääntuloa. Ajatus oli viedä koiran kanssa palkka kehän ulkopuolelle ja jättää kuitenkin taskuun piiloon superpalkka, jolla palkataan koira kehässä yllättäen. Tarkoitus oli, että koira pitää kontaktin & koiralla on hyvä meininki päällä koko ajan, vaikka liikkuri alkaa jo käskyttää ja omat ajatuksetkin ovat liikkurissa. Itse en alussa saanut juonesta yhtään kiinni joten ensimmäinen suoritus meni kehnosti omalta osaltani. En meinannut saada Rillaan kunnon fiilistä, se vain laamaili. Piti heittäytyä kiljumaan, hyppimään ja taputtamaan, josta äkkiä kehään perusasentoon. Liikkuri alkoi höpistä, omat ajatukset pomppivat siellätäällätuolla ja samalla hetkellä Rillankin kontakti putosi. Toisella kerralla meni jo pikkasen paremmin, tosin olin taas pari sekuntia jäljessä enkä ehtinyt palkata superhyvästä fiiliksestä.

Viideltä startattiinkin kohti juna-asemaa ja puolilta öin oltiin Kannuksessa. Onneksi saatiin taksi kuskaamaan meidät asemalta kämpille, en tiedä miten oltaisiin muuten selvitty. Mutta oli kyllä tosi mahtava viikonloppu, haluaisin jo nyt takaisin! Paljon uusia vinkkejä jäi käteen ja mielettömästi treenattavia asioita.


Kiitos Emma kivoista kuvista!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Kevätmasennus palasi lomalta

Hiihtoloma oli ja meni.

Eikä me ei tehty Rillan kanssa mitään ihmeellistä. Tarkoitus oli nähdä kahta koirakaveria, mutta molemmat miitit peruuntuivat. Tarkoitus oli myös oikeasti tehdä kaikille kolmelle namietsintä autotalliin, videoida Wilman tokoiluhömppäilyjä (otin jopa kämpiltä kapulan mukaan!) ja Rillan kanssa saada seuraamista kasaan. Aina ei voi voittaa, kyllä me jotain pientä kapulalla Rn ja Wn kanssa hömpättiin sekä kaukoja. Siihen se sitten jäikin.. Tuntuu olevan joku kevätmasennus meneillään, mitään ei oikein saa itsestään irti - ärsyttävää!


Kävin pariin otteseen pelkästään Cindy&Rilla -kokoonpanolla lenkillä ja ai että miten sitä kaipaakaan kahta hyvinkäyttäytyvää koiraa! Noiden kanssa on niin helppo mennä mihin vaan milloin vaan. Wilma onkin sitten asia erikseen, sen kanssa on kivointa kahdestaan. Mutta olen nyt ollut yhden, kahden ja kolmen koiran taloudessa ja kyllä se kaksi on kaikista parhain vaihtoehto mulle. Sitä projektia odotellessa.. ;)

Mutta jos nyt palataan jollain tapaa treenaamisen ihmeelliseen maailmaan, niin meillähän on viikonloppuna ensimmäinen Tokonuorten valmennusviikonloppu Klaukkalassa. Viikonlopun ohjelma näyttää erittäin hyvältä ja mielenkiintoiselta, en malttaisi odottaa! Samalla kuitenkin vähän jännittää miten tuon arvon teinin kanssa menee, korvat ja keskittyminen varmaan ihan jossain muualla.. Mutta viikonlopusta tulossa tarkempaa postausta kun se on ohi ja miten ensi viikon kennelvuorolta ehdin kirjoittaa.