sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kaksi viikkoa kannuslaisena

Herranjestas miten nopeasti aika menee. Kaksi viikkoa jo eletty kannuslaisena, voi juku. Mulla on ihan hirveesti kerrottavaa, mutta en millään saa niitä mahtumaan yhteen postaukseen. Tiivistän tähän vain "kohokohdat" ja olennaisimmat asiat. Parin päivän sisällä tosin tulee postausta Candystä, sillä pikkuisella ei ole kaikki ihan hyvin..

Tällä viikolla käytiin paljon hoitola-asioita läpi ja sovittiin ensimmäiset kennelvuorotkin. Sain onneksi sen viikon minkä halusinkin, eli viikko 44 (27.10.-3.11.). Tämä eka vuoro on poikkeuksellisesti maanantaista maanantaihin, normaalisti on maanantaista perjantaihin/perjantaista maanantaihin. Jännityksellä odotan, tulee olemaan varmasti rankkaa kun on pitkiä päiviä, siihen lisänä vielä kaiken uuden opettelu ja pitäisi ehtiä oppitunneillakin käymään. Mutta en ota siitä vielä turhaa stressiä, me kaikki täällä ollaan joskus oltu ensimmäistä kertaa kentsuvuorossa.


Ollaan myös käyty tutustumassa maastoihin joissa treenataan mm. hakua. Nähtiin myös opettajien koirat hakumetsässä, esine-etsinnässä ja peltojäljellä. Lisäksi meillä oli torstaina koko aamupäivä koirien kanssa tekemistä, lähinnä jokainen esitteli mitä koira osaa ja sitten opetettiin jo muutama uusi temppu. Mielenkiinto ja motivaatio treenaamiseen sen kuin nousee, nyt kun olisi vain koira.. Yhteislenkeillä olen uskollisesti talsinut mukana ja räpsinyt muiden karvakorvista kuvia. Ja pelännyt päätyväni karhun suihin, sillä täällä on kuulemma ihan kiitettävästi mesikämmeniä. Hyi että, uhkasinkin jo ottavani sittenkin laumanvartijan..

Eilen lähdettiin Show Hau:n järjestämiin mätsäreihin Kokkolaan. Mentiin kämppiksen ja hänen koiransa kanssa bussilla (juna ei kulkenut ratatöiden takia) eikä matka kestänyt kuin 40min. Mätsäripaikalle suunnistettiin Google mapsin avulla ja kivan rauhallista reittiä se johdattikin meidät oikeaan paikkaan. Mätsäreissä oli myös kaksi muuta meidän luokkalaista koirineen sekä bongasinpa yhden tutun aussienkin! Viereisessä Mustissa ja Mirrissä piipahdettiin, mukaan tarttui vain halvalla megaiso pehmeä pallo. Kaikki muu tuntui opiskelijan rahapussille liian kalliilta.. Etsittiin myös Kokkolan keskustasta yhtä toista eläinkauppaa huonoin tuloksin. Prismassa käytiin kaksikin kertaa, sieltä mukaan tarttui kaksi lelua ja kakkapusseja (kuinka niin hamstraan ehkä-joskus-tai-ei-sittenkään-ikinä -saapuvalle pennulle tavaraa??). Reissussa oltiin yli 8h ja kävelyä tuli 10km. Oltiin kaikki ihan väsyneitä kun vihdoin kämpille päästiin, mutta oli kyllä kiva päivä!


Tänään nähtiin kaksi 7 viikkoista flättipentua kun mentiin treenaamaan kämppiksen kanssa (vai siis miten mun pitäisi sanoa, että mä menin hänen mukaan kun hän meni treenaamaan koiransa kanssa?). Sisarukset, toinen on opas- ja toinen tulliprojekti. Tuitui miten söpöjä naskalihampaita! Minua pyydettiin kuvaajaksi kun kamera kädessä jo valmiiksi hilluin ja tulihan sieltä reilut 200 kuvaa.. Suurin osa tosin ihan käyttökelvottomia suttuja, pikkuiset ovat vain kovin liikkuvaista sorttia. Oih ja voih, ei kyllä ainakaan auttanut yhtään omaan koirakuumeeseen. Eikä sekään, kun katselin miten vanhempi opiskelija treenasi aussiensa kanssa agilitya. Voivoi, ehkä minäkin vielä joskus.

tiistai 19. elokuuta 2014

Dementia iskee

Mun on ollut tarkoitus kasata meidän tokotreenien videopätkät kasaan jo tovisen, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi.

Elikkäs tehtiin Wn kanssa tokoa "viimeistä kertaa" 9.8. lauantaina, eli edellisenä päivänä ennen kuin muutin pois.
Nouto kusi ja huolella. Mammalla meinasi iskeä jonkin asteinen dementia selvästi! Lähti hyvin hakemaan kapulaa kuten aina, mutta jähmettyi nostettuaan kapulan?? Tuli kun kutsuin, mutta loppuperusasento oli myös hukassa. Sama uudestaan. Annoin palautetta (= sanoin vähän moittien "Wilma, mitää sää teet??") ja viimein alkoi taas mammalla aivot raksuttaa. Ihmeellistä, eipä ole aikaisemmin noudon kanssa tuollain pelleillyt!

Liikkeestä seiso oli hieno treenimäärään nähden! Tykkäsin, toimi tosi kivasti. Otin myös luoksetulon samassa ja se meni muuten hyvin, mutta se loppupa menee aina huonosti! En tiedä mikä siinä oikein on, mutta se ei vaan toimi.

Paikkamakuu jees, ei moitittavaa. Videolle ei tosin päätynyt koko sessio, kerran muistaakseni heitti lonkalle mutta huomautuksesta palautti.



Olin viikonlopun kotona ja oli ihana treenata kun treeni-into on kerennyt täällä koululla kasvaa järjettömiin mittoihin. Tehtiin Wn kanssa seuruuta ja luoksetuloa. Muuten meni tosi hyvin, meinasi vain edistää seuruussa (niin innokas kun viikon vain löhöillyt) ja luoksarin loppupa ei toiminut taaskaan.
Lauantaina käytiin sateessa metsälenkillä, oli ihana vain kävellä rauhassa raikkaassa metsässä. Koiratkin nauttivat suunnattomasti. Voi pieniä, tulee ihan ikävä!


Tulevana viikonloppuna en mene kotiin, mutta tarkoitus olisi lähteä turisteilemaan ja kannustamaan luokkalaisia Kokkolaan mätsäriin. Mutta nähtäillään taas!

torstai 14. elokuuta 2014

Tää ei oo niin vakavaa

Huihui, kohta ollaan menossa postaustahdin kanssa siihen suuntaan mihin en ikinä ole halunnut mennä. Totuus satuttaa, mutta eipä ole kyllä yhtään kiinnostanut viime päivinä blogi. Parina iltana olen aukaissut bloggerin kirjoittaakseni, mutta joka kerta äkkiä karannut pois. Ahdistaa ja tuntuu pakkopullalta kirjoittaa, mikä toisaalta harmittaa mua koska mä myös haluaisin kirjoittaa. Ehkä tää tästä, kunhan nyt saisin ajatukset kasattua ja kysymystulvan tyydytettyä kun kaikki täällä koulussa on ihan uutta ja jännää. Nääääääääin paljon kivempaa kuin joku kuiva peruskoulu, miten onnellinen olenkaan kun sinne ei enää tarvitse mennä!


Tosiaan saavuttiin muuttokamojen kanssa sunnuntaina puolen päivän aikaan tänne asuntolalle. Tasan 6h meni matkassa, huhhuh. Asutaan kahden hengen kämpissä (ja nää on niin hienot ja käytännölliset koirakämpät!) ja mun kämppiksellä on shelttinarttu, Tosca. Ollaan jouduttu esittäytymään ainakin tuhat kertaa vanhemmille oppilaille eikä kuulemma loppua näy pitkään aikaan. Aina samat kysymykset, joihin nykyään osaa jo luetella vain vastaukset; nimi, ikä, mistä tulee, mikä koira mukana, koiran harrastukset ja miksi kennellinja. Mutta eipä tuo haittaa, vuoden päästä pääsee jo itse olemaan kysyjänä!
Meidän luokka on tosi kiva! Suurin osa on meitä juuri peruskoulun päättäneitä, viisi taitaa olla jo täysi-ikäisiä. Koiriakin on vaikka millaisia: 3 x sekarotuinen, suomenlapinkoira, 2 x lapinporokoira, newfoundlandinkoira, glen of imaalinterrieri, 3 x shetlanninlammaskoira, japaninpystykorva, walesinspringerspanieli ja australianpaimenkoira. Iät heittelee 4kk-9v. 

Luokka on jaettu kahteen ryhmään ja meidän ryhmällä on tällä viikolla ollut rakennusjuttuja. Ollaan tutustuttu erilaisiin työvälineisiin ja materiaaleihin, sekä tänään päästiin kokeilemaan kaivuria! Me oppilaat anteeksi - opiskelijat rakennetaan koululle uusia koiratarhoja, tänään raahattiin myös ihan liikaa painavia betonilaattoja koiratarhoja varten.. Toinen ryhmä on sillä välin opiskellut pieneläimistä jotain ja pitäneet ensimmäisen käytännöntunnin koirien kanssa. Ensi viikolla työt vaihtuvat ja me päästään opiskelemaan pieneläimiä ja mennään käytännöntunnille! 

Koulun jälkeen ollaan pidetty yhteislenkkejä ja -treenejä. Minä tietysti häärin mukana vaikka koiraa ei vielä olekaan. Se ei kuitenkaan ketään haittaa (paitsi minua koska tahtooooo oman koiran!) vaan on ollut tosi kivaa. Kohta pitäisi lähteä myös yhteislenkille valloittamaan metsiä, saatiin eilen pino karttoja jotta osataan suunnistaa metsässä. Vaikka toimintaa on riittänyt, on sitä tyhjänpanttina olemista ollut jo nyt ihan riittävästi. Ei vain ole oikein mitään järkevää tekemistä, usein sitä miettiikin mitä kaikkea kivaa voisi sillä aikaa tehdä sen oman koiran kanssa..

Tosca, kämppiksen koira ♥

Viikko on mennyt kuitenkin tosi nopeasti ja tää tuntuu ihan mun paikalta. Tosin todennäköisesti jätän lukion pois, sillä motivaatio siihen on -10000 ja lukiotunnit tuntuu niin turhilta ja tylsiltä. Katsotaan, huomenna lupasin ilmoittaa mitä teen. Huomenna lähden kuitenkin viikonlopuksi kotiin. Yhtään ei houkuttele 5h junamatka, mutta kyllä on ikävä Wilmaa ja Cindyä. Täällä jaloissa pyörii muiden koirat niin alkaa olla ikävä sitä omaa sesseä, jonka kanssa mennä ja puuhailla oman tahdon mukaan. Niisk, ehkä mä saan tähän lopullista helpotusta lähiaikoina, toivottavasti.

Edit. Hei teitä on jo vähän aikaa ollut 40 lukijaa! Ihan huisin siistiä, kiitos jokaiselle!

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kasa julkaisemattomia kuvia

Mun tekee mieli kirjoittaa teille jotain kivaa, laittaa tähän kasa kivoja kuvia ja henkäistä taas muutaman päivän ajan blogin suhteen.

Mutta todellisuudessa mulla ei ole mitään mistä teille kirjoittaisin, päivät vain lipuu huomaamatta ohi. Olen vain pakannut, siivonnut, pakannut, siivonnut... Nyt ollaan jo voiton puolella, enää ei ole pakkaamista - ihanaa! Koska olen viettänyt varsin tylsää elämää parin viikon ajan, enkä todellakaan ole ulkoiluttanut kameraa, lätkäisen tähän syystä tai toisesta julkaisematta jääneitä kuvia viime vuodelta asti.