keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Lahti KV, koiranpentuja ja kisumirrejä

Psst. Oikeassa reunassa pieni kysely, vastaathan siihen!

Olin sunnuntaina Lahti KV:ssa kuvailemassa, tällä kertaa linssin eteen eksyi kasa valkoisiapaimenkoiria ja tietysti luottokuvattava Alec. Yli 100 kuvaa tuli napsittua, tosin 3/5 oli epäonnistuneita sillä en osannut säätää kameran asetuksia oikein..


Iskin silmäni muutamaan kivaan pantaan ja vesileluun, mutta kojuihin jäivät. Ostin kuitenkin kaksi tennispalloa ja kolme HHC:n herkkutikkua kun halvalla sai. Kotiuduttiin tosi aikaisin alkuperäiseen suunnitelmaan nähden, joten mentiin heti uittamaan Mirvan kanssa koiria. Hieman jännitti kävellä molempien koirien kanssa alueella, jossa yleensä tulee paljon ihmisiä ja koiria vastaan, mutta hienosti meni! Wilma ei edes haukkunut kasalle nakkikoiria, jotka aina räkyttävät aidan toisella puolella. Kiskoihan se kohti ja kiihtyi nollasta sataan, mutta napakasta käskystä palautui takaisin nättiin seuraamiseen. Mahti mamma. ♥ 

Maanantaina mentiin Mirvan kanssa koulun jälkeen katsomaan gööttivauvoja! Tytöt ovat vasta 2vko ikäisiä, yhdellä oli edellisenä päivänä auenneet silmät. Ensimmäistä kertaa pääsin näkemään ihan "livenä" noin pieniä koiravauvoja, suloisia olivat. Tuhinaa, vikinää, möyrimistä.. Ihania karhunpentuja! Onnekseni pentukuume ei nostanut päätään, ehkä kun ei ollut omasta rodusta kyse. ;) Hieno kokemus silti!



Eilen illalla päätin mennä treenaamaan Wilman kanssa tuohon viereisen ala-asteen kaukaloon. Ollaan viimeksi syksyllä siellä treenattu, joten kivaa vaihtelua ainaiseen kotipihaan! Otin jopa kameran mukaan ja videoin meidän touhut, mutta tähän hetkeen en saa videoita kasattua. Voi ärsytys, miksi oi miksi elämä on välillä näin hankalaa? Yritän huomenna jaksaa tapella videoiden kanssa, jotta saisin ne tänne teille nähtäväksi.


Tiesittekös te edes, että meillä asuu viisi kissaa? En ole niistä kuin muutamalla sanalla joskus blogissa maininnut, en ole kissaihminen.. Meillä on siis neljä ragdollia; Donna, Bella, Alina ja Gizmo, joka esiintyykin yllä olevassa kuvassa. Viimeisenä muttei vähäisimpänä, meidän 14v musta maatiaismamma Juulia, johon kaikki rakastuu ja joka rakastaa kaikkia!
Enempää en nyt aio teille kissoista turista, mutta kiinnostaisiko teitä joku yhden postauksen pituinen esittely meidän kisumirreistä? Voisin jakaa muutaman hassun tarinan noiden hönöjen toheloinneista ja selittää jokaisesta kissasta jotain. Meillä kun tuntuu että vähän jokainen kissa on jotain sukua toisilleen ja ne omaavat mitä hölmöimpiä tapoja, uskokaa pois..

Psst. Oikeassa reunassa pieni kysely, vastaathan siihen!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Tik tok tokoa

Hirveästi kuvia odottaa käsittelyä ja julkaisua, mutta mulla ei ole ollut konetta millä postailla! Tässä vain muutama kuva, loput tulee myöhemmin.


Käytiin torstaina Wilman kanssa kevyellä lenkillä. Ensin mentiin metsään ja sieltä viereiselle hiekkakentälle ottamaan pientä tokon tapaista.
Kaukot istu-seiso meni tosi hienosti käsiapujen kanssa. Takajalat pysyi mainiosti paikallaan! Ilman käsiapuja hommasta ei tullut yhtään mitään, koira liikkui koko ajan.
Seuruussa tuppaa nykyään edistämään, voi kurjuus! Tän kanssa tapeltiin syksyllä ja nyt ilmeisesti taas.. Edistää, edistää, edistää, muuten kivaa tekemistä.

Eilen meillä oli sovittu yhteistreenit kuudeksi läheiselle koiratarhalle.
Tultiin Wilman kanssa muutama minuutti myöhässä kun tuon piti alkaa temppuilemaan matkalla hihnassa. Eipä mitään, Silja olikin paikalla Selan kanssa. Ei annettu koirien mennä lähelle toisiaan, sillä viimeksi nuo ottivat vähän yhteen, kovia narttuja kun molemmat ovat. Lopulta Mirvakin pääsi paikalle Alecin kanssa kun olin soittanut sille, meinasi unohtaa tulla! 




Otettiin Wilman kanssa pikkasen seuraamista ja jotain hömppätemppuja, meinasi olla niin kuuma ettei koirat oikeen jaksaneet tehdä mitään. Seuraamisessa edisti ja pöhköili, ei ollut ihan messissä. Kiitos Siljalle kuvista! Ei oltu kauaa tarhalla kun jatkettiin Siljan kanssa pienelle lenkille viereiselle pururadalle. Mikä onni, että pururata kiertää järven rantaa niin Wilma pääsi viilentymään. Muutaman kerran heittelin sille keppejä ja käpyjä, rannassa oli kuitenkin niin matalaa että kahlailemaan vain pystyi. Ilmeisesti pieni viilennys auttoi, sillä loppulenkistä jaksoi vielä hyppiä puskissa ja kiitää hullua vauhtia mäkiä ylös.
Illalla oli kyllä niin väsynyt koira, että huh. Aamullakaan ei ollut kuulemma selkä vaivannut vaikka hieman sen puolesta pelkäsinkin.


Huomenna kutsuu Lahti KV, sinne siis kuvailemaan ja toimimaan apurina Mirvalle. Rahapussillekin on suunniteltu käyttöä, mutta siitä sitten lisää jos sieltä jotain kotiutuu!

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Miten meillä opitaan?

Ajattelin höpistä hieman siitä, miten meillä uudet asiat opetellaan.

Kun aloitin touhuamaan vuonna 2011 loppupuolella meidän koirien kanssa, tietämykseni koirista oli ihan pintaliitoa. Aika pian aloin kuitenkin lukemaan netistä hurjasti tietoa koirista, niiden koulutuksesta, ruokinnasta, liikunnasta, harrastuksista, terveydestä, elekielestä.. Samalla myös mun omat ajatukset ja tekemiset koirien kanssa muuttui aika paljon. Aloin kehumaan iloisemmin, olin innokkaampi treenatessa, mutta sitten taas löysin pidempää pinnaa ja rauhallisuutta ohitustilanteissa ja mikä tärkeintä, opin lukemaan koiraa ja ennaltaehkäisemään sen häiriökäyttäytymistä. Opin tuntemaan meidän koirat.

Mutta jos palataan siihen koulutukseen! En tiedä voiko sanoa, että meillä käytetään ihan täysin sananmukaisessa merkityksessä positiivista koulutusta, mutta ollaan varmaan lähellä sitä. Pyrin siihen, että koira oivaltaa opittavan asian itse. Pyrin puuttumaan vain harvoin vääriin toimintoihin ja odotan rauhassa oikeaa toimintoa ja palkkaan siitä superisti.
Meillä koulutuksessa on mukana naksutin, jotta saan palkattua oikeassa kohdassa oikeasta toiminnosta ja samalla minimoitua väärät palkkaukset. Palkkana meillä satelee aina hurrrjan iloisia ja innokkaita kehusanoja sekä ahneelle koiralle sitä parasta - nameja. Myös fyysinen kehu (rapsutus, kylkiin taputus) on usein mukana. Ja pallo Wilmalle jos lelupalkkaa käytetään.


Kun aloitetaan opettelemaan ihan uutta asiaa, pilkon sen ensin mahdollisimman pieniin osiin. Hyvänä esimerkkinä nouto: ensin opetetaan koira pitämään oikeasta kohdasta kapulaa kiinni ja niin kauan kunnes kuuluu käsky irroittaa. Sitten kun koira osaa pitää kapulaa suussaan vaikka samalla päällään seisoen, aletaan lisäämään mukaan liikettä -> koira juoksee kapulalle ja ottaa sen suuhun -> palkka. Ja kun tämä onnistuu, lisätään mukaan taas pienissä osissa enemmän juttua. Lopulta liikkeen voi kasata kokonaiseksi noudoksi. Helpompaa koiralle ymmärtää mitä pitää tehdä ja helpompaa minulle palkata oikeista toiminnoista.

Wilmalle on yleensä todella helppo opettaa uusia temppuja. Se yrittää koko ajan itse tarjota erilaisia toimintoja, ja kun se tekee oikein ja kuulee naksuttimen naksauksen, sen ilme on aikalailla tämän näköinen. Sen jälkeen sen aivot raksuttaa hetken kun se miettii mitä se teki jotta sai namia ja yleensä tarjoaakin seuraavaksi samaa, oikeaa toimintoa. Helppo koira! Ei vaan, kyllä sitäkin täytyy välillä neuvoa käsi-/vartaloavuin, mutta nopeasti se silti hoksaa mitä teki oikein.
Cindy taas on hieman eri maata. En ole päässyt jyvälle miten saisin sen oppimaan uusia asioita.. Se ei tarjoa _mitään_ omatoimisesti ja jos sitä yrittää mitenkään ohjata, se vain yrittää änkeä syliin/menee maate eikä siitä tule yhtään mitään. Voisin joskus kuvata vaikka kapulan pitotreeniä tai pyörimisen opettamista, sen olemusta treenivaiheessa on niin vaikea kuvailla sanoin. Mutta niin, mä en ole onnistunut opettamaan sille kuin peruuttamisen, jee. Eikä se muuta osaakkaan kuin istua, maata, odottaa ja mennä käskystä tien vasempaan reunaan..

"Ai sanoitsää 'peruuta'?"

Mulla itselläni on päässä pieni muistilista treeneihin:
- ole innostava ja superiloinen!!
- yllätyksellisyys = koira ei ikinä tiedä mitä seuraavaksi siltä vaaditaan
- älä junnaa samassa tempussa/liikkeessä muutamaa toistoa enempää, koira kyllästyy helposti
- lopeta aina parhaaseen suoritukseen, vaikka vielä tekisi mieli tehdä lisää
- jos koiraa kyllästyttää, pidä tauko/nosta koiran virettä

Aika hyvin sitä nykyään jo osaa katsoa milloin on hyvä aika lopettaa ja milloin on oikeasti tehty liian kauan samaa juttua putkeen. Mulle ehkä hankalin noista on toi yllätyksellisyys, että pitää oikeasti tehdä ihan hullunkurisiakin juttuja, esim. kaukoissa kesken kaiken pitääkin pyöriä tai seuraamisen lopussa pitääkin pujotella jalkoja jne. Silloin koirallakin pysyy hyvin mielenkiinto yllä kun se ei tosiaankaan tiedä mitä siltä seuraavaksi vaaditaan!

Tää oli varmaan ensimmäisiä tällaisia asia-/pohdintatekstejä, mielipiteitä? Pitäisikö tällaisia olla useamminkin?

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Talviturkit heitetty!


Käytiin eilen pitkästä aikaa Mirvan ja Alecin kanssa lenkillä. Oli niin lämmin ja aurinkoista, ihan kuin kesällä! Koirat kävivät myös vähän kastautumassa järvessä kun niiden kielet alkoivat vähitellen hipoa maata. En antanut Cindyn kastella itseään kokonaan, joten neiti tyytyi istumaan veteen hieman kauemmas rannasta kun heittelimme Alecille keppiä. Tyytyväiseltä se silti vaikutti! 




Eilen päätin, että tänään lähden heti koulun jälkeen uittamaan molempia läheiselle veneen laskupaikalle. Saatiin onneksi autokyyti, vaikka uittopaikka onkin ihan kivenheiton päässä. Onneksi siis siksi, että Wilmalle vähemmän rasitusta jotta lonkka/selkä ei oireilisi niin paljon huomenna.
Meillä oli niin kiire lähteä, etten löytänyt siinä hötäkässä meidän vakkari uimareissupalloa. Pallo, joka lopulta mukaan lähti, olikin uppoavaa sorttia.. Siellä se pohjassa virui lähtöön asti, kunnes lopulta keräsin rohkeuteni ja kävin sen sieltä noukkimassa. Olipa muuten kylmää vettä, hyi että! Wilma haki useampaan kertaan keppiä, Cindy tyytyi vain kastelemaan mahan alusen. Tais olla vielä vähän viileää vettä koirillekin. ;)





Perjantaina päästään vihdoin Wilman kanssa treenaamaan porukassa. Me ei olla viikkoon treenattu yhtään tokoa, hieman jänskättää seuraavalla treenikerralla miten mamma pitää pään kasassa. Ehkä se siitä, täytyy varmaan ennen perjantaita tehdä pientä pihatokoa!


tiistai 15. huhtikuuta 2014

Life via iPhone

Täällä taas, hirveä hinku ollut kirjoittamaan jo muutaman päivän ajan! Äidin läppärissä ei kuitenkaan ole nyt virusten torjuntaohjelmat kunnossa niin pitää tänne kellariin isolle koneelle raahautua, rarr. Nyt kuitenkin muutama kuva puhelimesta:

Juoksukausi korkattu! Viime viikolla kolmesti otettiin vähän lennokkaampia askelia Cindyn kanssa, eikä tuntunut edes raskaalta piiitkän tauon jälkeen. En kylläkään juossut kovin pitkiä pätkiä, mutta kevyestihän se juoksukausi pitääkin aloittaa. Huomenna sitten testijuoksu, kääk! Tänään pakko käydä vielä kevyesti oikomassa koipia, eilinen sadepäivä pisti suunnittelmat vähän sekaisin. Ihan kunnon juoksulenkkarit pitäisi ostaa ja käydä myös teettämässä pohjalliset, mutta on aika kallista hommaa! Mulla kun oikean jalan holvikaari on ihan olematon + jalat kääntyy sisäänpäin = jalat tulee helposti kipeiks kun pitkään joutuu kävelemään/juoksemaan huonoilla kengillä..

Onnelliset lenkkeilijät :>

Me ollaan otettu aika rennosti, käyty vain metsässä riehumassa suurimmat energiat pois. Viikonloppuna Wilma sai pitkästä aikaa leikkiä Kuutiolla. Valitettavasti mamma joutuu aina eristyksiin kylmäeteiseen/verannalle kuutionsa kanssa, sillä muuten tuo riehuessaan kaataa vesikupit ja tekee seiniin lommot! Kuutiosta kuuluu ihan järkyttävä meteli kun Wilma paiskoo, puree ja raapii sitä minkä ehtii. Täytyy joskus ottaa teille videolle miten innoissaan mamma on ja mikä meteli kuutiosta lähtee!

Äsken vilkaisin uudestaan ja tarkemmin minkälaisia postauksia arvonnan yhteydessä toivottiin, ja kuten aikaisemmassa postauksessa sanoin niin DIY-postausehdotuksia tuli paljon. En vieläkään ole keksinyt mistä sen teen, joten ehdotuksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!
Ruokinta-, varuste-, valokuvaus- ja rotupohdintapostausta tulossa kunhan saan ne vain kasattua loppuun. Myös yksi ei koira-aiheinen postaus tulossa, vaikka siellä ruudun takana suurin osa koiraihmisiä onkin. Vaihtelu virkistää ja mä haluan kokeilla uusia hieman erilaisia postausideoita! Mutta älkää säikähtäkö, kyllä tämä blogi koirapainoitteisena pysyy! :D Haluaisin myös hirmusti kirjoittaa jostain oikeasti hyödyllisestä aiheesta tai mielipidepostauksen. Perinteiset näyttis vs käyttis yms. ideat aika loppuun kulutettuja, joku "uniikimpi" aihe mieluummin! Pari ideaa jo mielessä, mutta tähänkin saa heitellä aiheita jos vaan on mielessä! :)

Mutta nyt mä lähden sinne juoksemaan, nähtäillään taas!


tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kunnon kuulumisia!

En edes muista milloin viimeksi olisin iihan kunnolla tehnyt peruskuulumispostauksen!

Tosiaan olin kipeänä, joten koirien kanssa ei olla puuhailtu ihmeellisiä. Eilen käytiin metsälenkillä, Wilma joutui olemaan alkumatkan metsässä hihnassa ettei revittelisi liikaa pitkän lenkkitauon jälkeen. Nivelrikkoisen koiran kulmakivinähän on säännöllinen ja rauhallinen liikunta, hehheh. Aamulla ei onneksi kipuillut jalkaa, jeij. Äsken tehtiin myös Wn kanssa pihalla merkkiä ja pyöri&ympäri -temppuja, eikä jäänyt paljoa sanottavaa vaikka pihan ohi käveli toinen koira. Hienohienohieno mamma, aina saa yllättyä positiivisesti. :) Ensi viikolle tässä juuri sovitaan yhteistreenejä, toivottavasti saadaan taas kaikkien kalentereihin tilaa niille pitkästä aikaa!

Mitä tälle kävi :<

Mitäs mulle sitten kuuluu?
Koulu lähtenyt ylimääräisen "loman" jälkeen ihan hyvin käyntiin. Olen aika paljon jäljessä muita ja kokeita pukkaa koko ajan. Huomenna sitten Taitaja2014 -kisoja katsomaan koulun jälkeen ja elokuviin Mirvan kanssa, kivaa siis tulossa! Taitajasta vielä myöhemmin lisää,  mutta siellä on Kannuksestakin eläintenhoitajaopiskelija kisaamassa! Elokuviin mennään katsomaan ensi-iltaan Outolintua, odotukset on sen suhteen korkealla. Toivottavasti ei tarvitse pettyä!

Nemohan lähti jo helmikuun lopussa astutuslainaan, kovasti kaipailen poitsua jo kotiin.. Tällä viikolla toivottavasti poitsu vihdoin tulisi takaisin, on ollut aika yksinäistä vain Candyn kanssa. Tarkoitus oli alunperin, että mulle olisi tullut Nemon poika kys. poikueesta, mutta lopulta tulin järkiini ja osasin sanoa ei. Jos Kannukseen pääsen, silloin en voi ottaa kuin yhden hamsun (jos sitäkään) mukaan, niin tyhmää olisi tähän tilanteeseen kolmatta enää ottaa. Yhh, onhan ne muutenkin niin rumia ;)
Kolmannesta karvakoivesta puheenollen, pentukuume - tai kelpiekuume ei ole paranemaan päin. Rahaa on säästössä jo 1/3 pennun hinnasta ja vasta tammikuussa aloitin säästämisen! Nyt sitten vain pitäisi päästä kesätöihin niin kohta on koko summa kasassa.. Huih, kovasti odotellaan josko se pentu sieltä tulisi mahdollisesti jo tänä vuonna/ensi vuoden alussa!! (riippuen tosin täysin Kannukseen pääsystä)

Sain kivoja postausehdotuksia arvonnan yhteydessä, niitä yritän tässä kevään ja alkukesän aikana toteutella. DIY-postauksia toivottiin muutamaan otteeseen, vielä en vain ole keksinyt mistä sen tekisin!

Viime kesältä joku räpsy

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Merkiltä merkille

Kuvasin toissapäivänä kun käytiin pikaisesti harjoittelemassa merkkiä. Viime viikon lauantainahan me vasta aloitettiin opettelu, silloin naksuttelin vain muutamia kertoja kun seisoi merkin - tässä tapauksessa ämpärin - vieressä. Mamma on kuitenkin niin fiksu, että ilman käsi- tai äänimerkkejä mentiin melkein kokonaan! Mulle ei jäänyt hommaksi kuin naksutella ja palkata tasaiseen tahtiin ;)
Viimeisenä otettiin myös ihan kokonaista liikettä, eli perusasennosta lähetys merkille ja onnistui! Hieman vielä epävarmuutta kuitenkin ilmassa, joten pilkotaan takaisin osiin ja otetaan kokoinaisena vasta kun homma on iskostunut kunnolla päähän.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Keihin arpaonni osui?

Arvonta suoritettiin jo eilen, mutta oma oloni ei antanut periksi videon editoimiseen joten siksi saatte vasta tänään tämän! Kiitos hurjasti kaikille osallistujille ja onnea voittajille! Voittajiin otan viikonlopun aikana yhteyttä sähköpostilla.